Kiire on menestystarina

Kiireiset ihmiset tuntuvat jotenkin paremmilta ja halutummilta kuin me tavalliset pulliaiset. He ovat ajan hermolla, he ovat tärkeitä ihmisiä. Kiireestä on tullut statussymboli! Jatkuva kiire, pitkät työpäivät ja täydet kalenterit ovat menestyksen tunnusmerkkejä.

Kun meiltä kysellään ”Miten menee?”, voivottelemme usein työpäivän kiireisyyttä. Se on nykyisin tapa kommunikoida, jotta kukaan ei vain koskaan epäilisi meidän olevan liian toimettomia.
Myös vapaa-ajalla kuuluu olla kiirettä.  Kiire on seurannut meitä aina eläkkeelle saakka. Nykyään ”menestyvän” ihmiset kuuluu suorittaa monia asioita myös vapaa-ajallaankin. Kiireellä kerromme läheisillemme epäsuorasti olevamme haluttuja, arvostettuja ja että meillä on vaikutusvaltaa.

Sopiva kiire on toki hyväksi, ja lyhytaikainen stressi voi jopa parantaa suoritusta. Mutta jatkuva kiire voi johtaa virheisiin, stressiin tai jopa työkyvyttömyyteen.
Tutkijat ovat varoitelleen stressin vaikutuksista sairauksiin, se heikentää muistia, kykyä tehdä päätöksiä, ratkaista ongelmia ja luoda uutta. Siis taitoja, joita me kaikki tarvitsemme.

On tapauksia, jolloin kiire ainakin osin johtuu elämäntilanteesta. Edellisessä Teknologiateollisuuden eri liittojen yhteisessä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa selvisi, että ruuhkavuosia elävät, noin 35 – 45 vuotiaat työntekijät ja toimihenkilöt, viihtyivät töissä heikoimmin. Heidän työhyvinvointinsa oli hankkeen Yksilötutka -kyselyn mukaan matalin. Teknologiateollisuuden liittojen uusi hanke (Työkaari kantaa) keskittyykin koko työuran ajalle. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ruuhkavuosina kovin haasteellista.

Voisiko sitten kiirettä vähentää? Nykyinen verkostomainen toiminta edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua, koska kiire yleensä kasautuu verkoston loppupäähän. Varsinkin silloin, kun joudutaan sähläämään huonosta ennakkosuunnittelusta johtuen tai aikataulu on epärealistinen. Verkostomaisessa toiminnassa myös riskit kasvavat. Metallialallakin viimeiset vakavat tapaturmat ovat sattuneet verkostomaisella yhteisellä työpaikalla.

Silloin kun ongelmat tunnistetaan ja tunnustetaan sekä otetaan työntekijöiden osaaminen ja kokemus käyttöön, saadaan hyviä tuloksia aikaan. Tämä näkyi Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen tuloksissa. Professori Juhani Ilmarisen mukaan se näkyi hankkeessa myös välillisesti työntekijöiden suurempana motivaationa.

Todellinen uudistuminen ei tapahdu yksinomaan ylhäältä alas johtaen, vaan se tapahtuu hyvällä suunnittelulla ja työpaikan eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Lisäksi vapaa-ajalla meillä jokaisella tulee olla oikeus elpyä ja olla tekemättä mitään!

 

Artikkelin kirjoittaja Juha Pesola on Työkaari kantaa -hankkeen projektiryhmän jäsen ja toimii Metalliliitossa työympäristöpäällikkönä. 

 

P.S. Työkaari kantaa -hanke järjestää 6.6. seminaarin, jonka aiheena on itsensä johtaminen. Saisiko sieltä eväitä kiireen kesyttämiseen?