Työhyvinvoinnin yksi tärkeimmistä elementeistä on taitava esimiestyö. Kun työhyvinvoinnin voidaan katsoa koostuvan johtamisesta ja tiedonkulusta, työuran suunnittelusta, työaikajärjestelyistä, osaamisesta ja ammattitaidosta, työn muokkaamisesta ja poissaolojen hallinnasta, huomaamme, että esimiehillä on kaikissa osissa sormensa pelissä. Tai ainakin siis pitäisi olla.
Kaikki lähtee niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kiittämisestä ja palautteen antamisesta. Hyvä esimies osaa antaa palautetta oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Esimiehen on vain oltava läsnä työpaikalla. Ei ainoastaan paikalla vaan myös läsnä. Kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta on totta. Palautetta on myös annettava oikeudenmukaisesti. Väärä palaute voi pahimmassa tapauksessa kääntyä koko työyhteisön tappioksi.
Esimiehen on myös tunnistettava työuran tarpeet. Joskus on tarpeita muutoksiin. Tarve voi tulla työntekijän puolelta tai sitten työpaikan tarpeita vastaamaan. Maailma muuttuu ja työmenetelmät ja tuotettavat artikkelit sen mukana. Härät eivät auroja vedä enää, vaan tilalle on tullut nelivetotraktori kaikkine mukavuuksineen. Traktoria ei kasvateta niityllä kuten härkää. Se valmistuu nopeammin ja edellyttää jatkuvaa muutosten omaksumista tekijälleen koko valmistusprosessin aikana.
Työaikoja voidaan myös muokata työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Erilaiset liukuvan työajan järjestelmät ja työaikapankit antavat mahdollisuuksia joustoihin, joita mahdollisesti tarvitaan. Joskus saatetaan tehdä pidempää päivää ja ollaan poissa ja levätään pidempään esimerkiksi tuotannon ollessa syklistä. Hyvä esimies tunnistaa nämä tarpeet molemmin puolin.
Oman työn osaaminen ja sen yhteys työhyvinvointiin on aivan selvä. Epävarmuus ja rajalliset taidot aiheuttavat henkistä kuormittumista helposti. Osaamistarpeet tulee tunnistaa ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan yrityksissä laadittaviin koulutussuunnitelmiin. Tehdäänhän näitä suunnitelmia? Yhteistoimintalakihan tätä edellyttää.
Työstä poissaolot, kuten lomat ja vapaapäivät taatusti pitävät yllä työhyvinvointia. Mutta sairauspoissaolot ja muut suunnittelemattomat sekä hallitsemattomat poissaolot eivät. Esimiesten kyky puuttua varhaisessa vaiheessa näihin poissaoloihin on välittämistä. Ei holhousta ja kyttäämistä. Kuinka usein kuulemme, että pitkällä sairauslomalla olevaan alaiseen otetaan yhteyttä ja varmistetaan, että työhön palaaminen onnistuu kaikella tavoin. Emme varmasti liian usein.
Työkaari kantaa aina paremmin, kun esimies tunnistaa olevansa osaaja. Useimmat ovat.
Artikkelin kirjoittaja Hannu Takala on Työkaari kantaa -hankkeen ohjausryhmän jäsen ja YTN asiamies teknologiateollisuudessa