Oppia ikä kaikki

Vanha sanonta, joka kylläkin pitää edelleen hyvin paikkansa. Kun ahkerasti tarkkailemme ympäristöämme riittävän avoimin aistein ja ennakkoluulottomasti, tarttuu uutta tietoa koko ajan ihmiskovalevylle. Tapahtuu oppimista. Emme välttämättä edes tiedosta sitä, vaikka saatamme ottaa opitun käyttöön välittömästi. Eikä kaikki opittu ja osaaminen ole yhtä vaikuttavaa, kuin kyky laskea vaikkapa logaritmisia funktioita laskutikulla. Jos nyt joku vielä tuon matemaattisen ihmevehkeen muistaa. Nuo laskutoimitukset ovat toki mahdollista oppia jopa uudestaan. Ostin nimittäin tanskalaisen taskumallin laskutikun nahkakotelossa Karstulan Kaikkea On-myymälästä (mainos) ja verestin osaamistani, jonka ammattikoulussa päteväksikin tunnustamani opettajamme, Heikki Pentti, oli saanut minulle opetettua.

Oppimista ei toki synny ilman motivaatiota. Sen luomiseen tarvitaan oikeaa asennetta ja vaadittavat aineistot. Opiskellessani sähköasentajaksi totesi oppi-isä minun tehtyäni virheen, että sähköasennukset vaativat ääretöntä rohkeutta ja rajattomasti raaka-aineita. Tämähän oli totta tässäkin tapauksessa. Uusia tarvikkeita piti lähteä hakemaan palaneiden tilalle. Osaaminen karttui ja oli mukava jatkaa töitä.

Osaava työntekijä on motivoitunut. Voisi sanoa, että osaavalla työhyvinvointi on kunnossa, ainakin on tuolla osa-alueella. Osaamisen vaikutukset heijastuvat myös muille osa-alueille. Työuran suunnittelussa monipuolisen osaamisen kautta töistä saattaa tulla vaihtelevia ja sitä kautta innostavia. Sanotaanhan, että työpaikkaa tai työtehtävää pitäisi vaihtaa 5 – 7 vuoden taajuudella. Huono esimerkki on Karpon esittämä lossivahti Virossa, joka lossitonta lossirantaa oli vahtinut yli 20 vuotta. Pakkokin on hyvä motivaatio, armeijassa sanottiin.

Työn muokkaamiseen osaaminen myös vaikuttaa. Uusien menetelmien ja työkalujen käyttöön otto on mahdollisesti jopa tavoitteena ja muutosvastarinta takataskuun työnnettynä, kun osaaminen on sillä tasolla, etteivät muutokset pelota. Nykyisessä kehitysvauhdissa osaamista ja ammattitaitoa vaaditaan.

Johtaminen ja tiedonkulku edellyttävät myös osaamista ja sen jatkuvaa päivittämistä. Ei välttämättä jokaisen uuden johtamiskonsultin koulutuksessa käyntiä. Pitää osata ottaa huomioon alaisten tarpeet ja siitä vedettyjen johtopäätösten kautta kehittää työympäristöä ja työhyvinvointia. Esimerkkejä on paljon.

Mistä sitten lähtee kipinä ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Työpaikoilla kuitenkin käydään jollakin tasolla kehityskeskusteluja, jotka onneksemme alkavat pääsääntöisesti olemaan jo muutakin, kuin tulospalkkiotavoitteen osakriteerin täyttämistä. Työkaari kantaa hankkeen Työkaarikeskustelun liittäminen ”kehariin” lisää mahdollisuuksia avata uusia opinpolkuja. Ei muuta kuin kynä ja kumi penaaliin ja pulpettiin.

Hyvää kevättä.

Artikkelin kirjoittaja Hannu Takala on Työkaari kantaa -hankkeen ohjausryhmän jäsen ja YTN asiamies teknologiateollisuudessa.