Työnantaja- ja työntekijäliitot eivät tunnetusti ajattele asioista aina samalla tavalla. Mutta ainakin yhdestä asiasta osapuolet ovat yksimielisiä: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat jokaiselle työpaikalle. Ei pelkästään sen takia, että ne ovat perustuslaissa taattuja oikeuksia, vaan myös siksi, että niiden vaaliminen hyödyttää laajasti koko työpaikkaa.
”Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on edistettävä jo pelkästään siksi, että ne ovat jokaisen oikeuksia”, toteaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Samaa mieltä on Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle, joka toteaa, että kyse on kahdesta toisiinsa kietoutuvasta näkökulmasta: periaatteesta ja hyödystä. ”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä kulmakiviä. Ne ovat tärkeitä arvoja, joita pitää tiukasti puolustaa.”
Myös ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki yhtyy sanoihin ja kannustaa myös käytännön tekoihin. ”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus arvoina ja erityisesti niiden käytännön toteutuminen eivät ole jotakin, joka meille valmiina annetaan. Se toteutuu jokaisen omalla toiminnalla, joka päivä”, Hankamäki toteaa. ”Kysymys on viime kädessä yksilön valinnoista ja käyttäytymisestä. Onnistuminen saattaa vaatia luopumista omista ennakkoluuloista ja totutusta tavasta toimia.”
Mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sitten tarkoittavat ja miten ne näkyvät työpaikalla?
Hankamäen mukaan suurin haaste teemojen toteutumisessa on juuri niiden näkymättömyys: niitä ei kouluteta, niistä ei puhuta tai niihin liittyviä – usein rakenteellisiakin – ongelmia ei tunnisteta. Hankamäen mukaan tässä on onneksi kuitenkin edistytty viime vuosina ja erityisesti nuoret näyttävät tietä. Myös yritykset ovat oivaltaneet diversiteetin merkityksen menestystekijänä.
Minna Helle on samaa mieltä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sisältö muuttuu ajan ja yhteiskunnan muuttumisen myötä. ”On hienoa esimerkiksi huomata, kuinka vahvasti nykyajan nuoret puolustavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Voisimme ottaa siitä oppia.”
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat konkreettisia keinoja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti työpaikalla, huomauttaa Malinen. ”Niiden avulla kartoitetaan yhdessä tilanne ja kartoituksen pohjalta valitaan juuri kyseiselle työpaikalle keskeiset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiskohteet sekä osoitetaan tähän voimavarat.” Myös liitot tarjoavat yhteistä koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseen.
Mitä haasteita työmarkkinajohtajat sitten näkevät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa? Mitä se voi työpaikalla tarkoittaa ja miten mahdollisia haitallisia vaikutuksia voisi välttää?
Hankamäen mukaan menestysresepti on yksinkertainen; puhutaan aiheesta ja tehdään konkreettisia tekoja. Keskustelua tarvitaan, jotta jokainen oivaltaa ja ymmärtää, millä tavalla ilmiö näkyy ja kuinka jokainen meistä voi vaikuttaa siihen. ”Meillä ei ole työelämässä kerta kaikkiaan varaa ihmisten lokerointiin”,
Minna Helle jatkaa. ”Yritykset menestyvät vain, kun ihmiset pystyvät oppimaan yhdessä ja kehittämään uutta. Tämä edellyttää avointa, uteliasta ja toisia kunnioittavaa työkulttuuria. Syrjinnälle ei ole tässä minkäänlaista sijaa. Ihmisillä on ennakkoluuloja, ja asenteet ovat usein niin syvällä, ettei niitä edes huomata. Siksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen pitää tehdä edelleen työtä. Ennakkoluuloton, aitoon diversiteettiin perustuva työkulttuuri on työnantajalle nykypäivänä iso kilpailuetu, ja tulevaisuudessa myös välttämättömyys parhaiten osaajien rekrytoimiseksi.”
Myös Pron Malinen on samaa mieltä. ”Yritykset hyötyvät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmallisesta edistämisestä. Työntekijöiden moninaisuuden arvostaminen tuo erilaisia näkökulmia asioihin, mikä on omiaan lisäämään luovuutta ja innovaatioita.”
Kun työmarkkinoiden konkareita kuuntelee, herääkin kysymys, onko oikeastaan mitään syytä olla panostamatta yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon? Miksi turhaan antaa kilpailijoille etumatkaa asiassa, johon olisi itse helppo vaikuttaa? Myös tässä asiassa osapuolet ovat samaa mieltä: näytetään yhdessä tietä ja rakennetaan tasa-arvoinen työelämä luomalla työpaikkoja, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja vapauttaa oma potentiaalinsa.