Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia – teknologiateollisuuden työelämän kehittämishanke 1.8.2018-30.6.2021.
Hankkeen tavoite oli parantaa työhyvinvointia, pidentää työuria sekä edistää tuottavuutta.
Hanke on kirjattu alan työehtosopimuksiin, joissa on hyvin pitkäjänteisesti panostettu hyvinvoinnin kehittämiseen ja niin tämänkin hanke oli jatkoa edeltäjälleen – palkitulle Työkaari kantaa -ohjelmalle.
Hankkeessa olivat mukana Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Teknologiateollisuus toimi hankkeen päävastuullisena toteuttajana.
Yritysten tuloksista on laadittu yhteenveto, johon voi tutustua täältä: Työkaari kantaa -tuottavaa työhyvinvointia hankkeen seuranta-analyysien yhteenveto
Mitä hanke tarjosi?
Hanke tuki yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä tarjoamalla jokaiselle yritykselle työhyvinvointi- ja tuottavuusanalyysin sekä hankkeen alussa että lopussa. Alkuanalyysin pohjalta yritys laatii asiantuntijan tukemana kehittämissuunnitelman. Sen toteutumista tuettiin yrityskummien avulla, valmennuksilla, vertaissparrauksella ja teematyöpajoille. Loppuanalyysin avulla arvioitiin yritysten kehittymistä ja tuloksia.
Hankken tarjoamat toimenpiteet oli kohdennettu erityisesti pk-yrityksille. Hankken oppeja jaettiin myös mikroyrityksille erillisessä tuloksia ja työkaluja -webinaarissa.
Hankkeen hyviä käytänteitä on koottu ”Työkalut” -sivulle ja ne ovat käytettävissä maksutta.
Hankkeen tulokset
Hankkeessa tehtyjen tuottavuus- ja hyvinvointianalyysien pohjalta voidaan todeta, että useimmat yritykset paransivat – huolimatta korona-ajasta – sekä henkilöstön hyvinvointia että tuottavuuttaan. Kaikille yrityksille jäi tietoutta ja valmiuksia jatkaa kehittämistään hankkeessa aloitetulla polulla. Hankkeen hyviä käytänteitä on koottu ”Työkalut” -sivulle ja ne ovat käytettävissä maksutta. Hankkeen tulokset korostavat johtamisen ja yhteistyön merkitystä sekä henkilöstön kehittymiselle että liiketoiminnan tuloksellisuudelle. Toimitusjohtajan aktiivisuus heijastui vahvasti sekä esimiestyön aktiivisuuteen että henkilöstötuottavuuteen. Aktiiviset toimitusjohtajat mahdollistivat kehittämisen aikaresurssit ja loivat osaltaan avoimen yhteistyön johdon ja henkilöstön välille.
Alla hankkeen tulokset tiivistetysti, pääset tutustumaan hankkeen loppuraporttiin kokonaisuudessaan täällä.
Johtaminen
Henkilöstötuottavuuden johtaminen kehittyi hyvin vuosien 2019 – 2021 aikana. Hankkeen 25 yrityksestä 19 paransi johtamista, kuusi passivoitui hieman. Johtamisen perusasiat menivät eteenpäin hyvin, tärkeät päätökset (tavoitteet, suunnitelma ja esimiesrooli) oli tehty 2019 5 yrityksessä ja 2021 12 yrityksessä. Hyvä kehitysaskel, mutta selkeästi on vielä isoja kehitysaskelia otettavissa.
Johtajuus – esimiestyö
Johtajuutta kartoitettiin koko esimieskunnalle kohdennetulla tutkimuksella, johon saatiin reilu 200 vastausta 24 yrityksestä. Analyysin mukaan esimiesten aktiivisuus kehittyi erittäin vähän kokonaisuudessaan. Koko esimiesjoukon sisällä ja yritysten välillä kehittymiseen vaikuttivat vahvasti toimitusjohtajan aktiivisuus ja laajemmin omalta esimieheltä saatu tuki.
Henkilöstötuottavuus
Henkilöstötuottavuus oli hankeyrityksissä pääosin hyvällä tai keskitasolla. Koko yritysryhmässä henkilöstötuottavuusindeksin, HTI:n keskiarvo kehittyi 50:stä 53:een kahdessa vuodessa. Yrityskohtaiset ero kehittymisessä olivat suuria; parhaat kehittymisprosentit olivat 35 %:n tasoa (HTI 50 – 67), heikoimmillaan HTI pieneni 27 %:lla (HTI 53 – 39). Henkilöstötuottavuuden muutokseen oli yhteydessä esimiesten ihmisten johtamisen aktiivisuus, mutta myös toimitusjohtajan aktiivisuudella oli suuri merkitys.
Kannattavuus
Kannattavuutta määritettiin käyttökateprosentilla ja sen muutoksella prosenttiyksiköinä, aineistoina olivat vuosien 2018 ja 2020 tilinpäätökset. Kannattavuuden muutokseen oli trendinmaisesti yhteydessä henkilöstötuottavuuden johtamisen muutokset; johtamisessa kehittynein osa yrityksistä nosti käyttökatetta reilun 2 %-yksikköä, kun johtamisessa taantuneet tai paikallaan pysyneissä yrityksissä käyttökate laski yhden prosenttiyksikön. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Johtajuuden – esimiestyön aktiivisuuden – yhteys kannattavuuteen oli tilastollisesti merkitsevä. Tällöin erityisesti esimiesten antaman palautteen väheneminen heijastui käyttökatteen laskuun. Henkilöstötuottavuuden muutos korreloi kannattavuuden muutoksen kanssa. Aineistona ollut 25 yritystä on tosin erittäin pieni vahvan tuloksen saamiseksi, mutta suuntaa-antavana tulosta voidaan perustellusti pitää.
Hanke oli jatkoa vuosina 2015-2018 toteutetussa Tuottavaa työhyvinvointia – hankkeelle , joka sai European Agency for Safety and Health at Work European myöntämän Good Practise Awards -palkinnon hyvistä kehitetyistä käytänteistä ja työkaluista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi.
Yritysten kokemukset ja tulokset hankkeista ovat olleet hyviä ja ovat kannustaneet jatkuvaan kehittämiseen. Työhyvinvoinnin tekoja teknologiateollisuuden työpaikoilla on julkaisu, jossa on luettavissa kuusi hienoa yritystarinaa, tuloksia sekä asiantuntijapuheenvuoroja. Julkaisu on saatavilla myös pdf-muodossa.
Viimeksi toteutuneet tapahtumat
Miten mukaan?
Hanke on päättynyt.
Lisätietoja:
Paula Varpomaa
Johtaja, työelämän kehittäminen
paula.varpomaa@teknologiateollisuus.fi