Yksilötutka

Yksilötutkan taustalla on työkykytalo-viitekehys (linkki Työkykytalo-kuvaan ja tekstiin), ja sen tulokset saadaan kysymyksittäin, työkykytalon kerroksittain ja kokonaisuutena.

Kun yritys on rekisteröitynyt hankkeeseen mukaan, se saa kyselyyn oman hallintolinkin ja voi itsenäisesti toteuttaa oman Yksilötutkan. Pääkäyttäjä jakaa vastauslinkit kyselyyn ja näin koko henkilöstö pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan.

Kun yrityksen koko henkilöstö on vastannut kyselyyn, saadaan yhteenvetona kaikkien vastaajien työhyvinvointi-indeksi. Yritys pääsee itse hallinnoimaan tuloksiaan ja pystyy suodattamaan tuloksia myös henkilöstöryhmittäin, ikäluokittain, sukupuolittain ja osastoittain (edellyttää min. 5 vastausta / vastausluokka). Kysely on luottamuksellinen ja yksilöiden tulokset eivät tule esille missään vaiheessa.

Vastaaja saa selville oman työhyvinvointi-indeksinsä välittömästi vastattuaan. Hän voi hyödyntää henkilökohtaisia tuloksiaan kehityskeskusteluissa tai tarpeen mukaan ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyshuoltoon. Vastaukset säilyvät nimettöminä.

Yksilötutkan tulokset käsitellään osallistavan priorisointimenetelmän avulla ja se käynnistää yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisprosessin. Tulosten avulla voidaan keskittyä tärkeimpiin kehitettäviin asioihin ja toisaalta myös korostaa esille nousseita vahvuuksia. Uudelleen toteutettavan Yksilötutkan avulla pystytään arvioimaan kehittämistoiminnan vaikuttavuutta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä

Kirsi Mäkelä
Projektipäällikkö
050 5389 668
kirsi.makela@teknologiateollisuus.fi

Työkykytalo

Työkykytalo kokoaa yhteen kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat sekä työkykyyn että työhyvinvointiin. Kuvassa on itse työkykytalo ja sen ympäristö. Työkykytalossa on neljä kerrosta: terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot ja asenteet sekä työ. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työtekijän voimavaroja ja neljäs kerros kokoaa yhteen työhön liittyvät asiat. Työkyky on työn ja ihmisen voimavarojen suhde, tavoitteena mahdollisimman hyvä vastaavuus ja tasapaino. Työn liian kovat tai matalat vaatimukset suhteessa ihmisen voimavaroihin merkitsevät epätasapainoa ja työhyvinvoinnin sekä työkyvyn heikkenemistä. Ihmisen voimavarat eli kolme alinta talon kerrosta muuttuvat merkitsevästi iän myötä ja ihmisten väliset erot kasvavat. Myös työ muuttuu jatkuvasti monesta eri syystä, jotka tulevat toimintaympäristön muutoksista. Siksi tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on haastava ja jatkuva tehtävä johon tarvitaan sekä esimiesten että työtekijöiden yhteispanosta: on vaikutettava sekä työhön että voimavaroihin samanaikaisesti niiden yhteensopivuuden parantamiseksi.

Työkykytalon kolmanteen kerrokseen kasaantuvat hyvät ja huonot kokemukset sekä työstä, voimavaroista sekä työn ulkopuolisista tekijöistä – käsityksemme työhyvinvoinnista muodostuu talon kolmannessa kerroksessa. Perhe ja lähiyhteisö sekä harrastukset vaikuttavat myös työkykyyn mm. elintapojen ja arvojen kautta. Mikäli kerros latautuu negatiivisesti esim. erilaisista työhön liittyvistä huonoista kokemuksista, työhyvinvointi heikkenee. Mikäli kerros vahvistuu positiivisilla kokemuksilla, työhyvinvointi paranee. Työn sekä arvojen ja asenteiden kerroksen läheisyys kertoo siitä, että niiden välillä on runsaasti vuorovaikutusta.

Toimintaympäristö vaikuttaa suoraan työn kerrokseen: globalisaatio, uusi teknologia, kilpailutilanne, palvelujen tarve ja saatavuus, työvoiman ikärakenteen muutokset, talouskriisit jne. heijastuvat nopeasti yritysten toimintaan. Yrityksen johto ja esimiehet joutuvat muuttamaan ja kehittämään työn kerrosta kilpailukykyiseksi. Muutoksissa on kuitenkin otettava huomioon henkilöstön voimavarat, jotta tasapaino ja työhyvinvointi säilyisivät. Se edellyttää esimiesten ja työntekijöiden yhteistä näkemystä ja yrityksen hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä. Tasapaino työn ja sen tekijän välillä voidaan menettää nopeasti, mutta sen korjaaminen ja rakentaminen vaatii vuosien pitkäjänteistä toimintaa. Esimiehiä ja työntekijöitä on tuettava tässä haastavassa tehtävässä.

Työkykytalon mallissa on ylätasona kansallinen politiikka. Työ – ja elinkeinopolitiikka, sosiaali – ja terveyspolitiikka sekä koulutuspolitiikka muodostavat maaperän, jolla talo seisoo. Mikäli alusta on vakaa turvaa se työkyvyn ja työhyvinvoinnin perustan. Viime vuosina poliittiselta taholta on tullut voimakas viesti työurien pidentämisestä. Viesti synnyttää paineita ja vaatimuksia sekä työnantajille että henkilöstölle. On yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön etu rakentaa parempi ja pidempi työelämä. Se voidaan tehdä yhdessä.