Poissaolojen hallinta

Työterveyshuolto on yhteistyökumppani ja asiantuntija laadittaessa työpaikan työkaarimallia. Työpaikkaselvitykset ovat hyvä lähtökohta toimenpiteiden suunnittelulle. Perinteisten terveystarkastusten kehittämistä työpaikan ja työyhteisön tarpeiden mukaan on syytä pohtia yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn kannalta on hyvä, että työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus henkilökohtaiseen kontaktiin ja työterveyshuollon ennaltaehkäiseviin palveluihin. Myös kuntoutukseen ohjaaminen, sen koordinointi sekä kuntoutuksen jälkeinen tuki ovat tärkeitä toimia työurien pidentämisessä ja ne tuleekin linkittää osaksi työpaikan toimenpiteitä.

Monella työpaikalla on käytössä työkyvyn hallintamalli, jonka osana on varhaisen välittämisen malli. Myös Kela pitää työkyvyn hallintamalleja edellytyksenä työterveyshuollon toiminnan korkeammalle korvausprosentille. Työterveyshuollon toimintamuotona on myös työkyvyn arviointi ja tuki pitkittyvällä sairauslomalla. Nämä toimet on käynnistettävä mahdollisimman varhain, sillä arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata sen puitteissa työhön tarvitaan viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Näin osittainenkin työkyky saadaan tarvittaessa käyttöön esimerkiksi muokkaamalla työaikaa ja työolosuhteita yhteistyössä

Hyvinvoiva työyhteisö, hyvä johtaminen ja mielekäs työ voivat jo itsessään lisätä työntekijän elämänhallinnan tunnetta ja antaa edellytyksiä huolehtia terveellisistä elämäntavoista. Työpaikka voi myös aktiivisesti ja suunnitelmallisesti tukea ja innostaa työntekijöitään huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu muun muassa terveellinen ravinto, liikuntaohjelmat ja liikunnan tuki, tupakoinnin ja päihteiden välttäminen sekä riittävä lepo, palautuminen ja stressinhallinta.